Osmo Heikki Tuomikoski 31.5.1948 – 27.3.2022

Seuramme Pattijoen Urheilijoiden kannattajajoukkoa ja koko valtakunnan pesäpalloyhteisöä kohtasi suru-uutinen Heikki Tuomikosken poismenosta. Hänen poismenonsa jätti suuren aukon erityisesti seurahistoriaamme, mutta myös alueemme muihinkin toimintoihin ja kehitysaloihin.

Me pattulaiset tulemme muistamaan Heikin rakastamansa lajin pesäpallon ja kotiseuransa Pattijoen Urheilijoiden hyväksi toimineena uurastajana, jonka parikymmentä vuotta kestänyt, lähes ympärivuotinen ja ympärivuorokautinen uurastus nosti Pattijoen Urheilijoiden pesäpallotoiminnan lajin eliittiin ja lopulta kirkkaana kruununa lopulta suomenmestariksi sekä miesten että naisten osalta.

Heikin urheilukipinä syttyi, niinkuin monen muunkin pojan tai tytön siihen aikaan, pihapeleistä ja urheilukilpailujen seuraamisesta radion ja sanomalehtien välityksellä. Vaikka hänen urheilija-uransa kilpaurheilijana ei jatkunut kovinkaan pitkälle, urheilukipinä ei koskaan sammunut. Kouluvuosien ja ammattiin valmistautumisen jälkeen kutsui tietenkin työelämä, johon hän suhtautui yhtä suurella innolla kuin sitten myöhemmin urheiluelämäänkin.

Heikin järjestötyö seurassamme alkoi jo 70-luvun loppupuolella, ensin lentopallojaostossa ja sen jälkeen pesäpallojaostossa. 90-luvulle tultaessa, kun miesten edustusjoukkue nousi ykkössarjaan, hänen asiantuntemustaan ATK-alalla pystyttiin hyödyntämään, kun pesäpallossa oltiin siirtymässä valtakunnallisesti ATK-pohjaiseen tulospalveluun. Sen kehittämisessä hänen työpanoksensa oli erittäin merkittävä koko lajin kannalta.

Toinen kehityskohde, jossa Heikillä on ollut merkittävä rooli, on kenttä- ja muiden olosuhteiden saaminen sellaiselle tasolle, joka mahdollisti pääsarjatason pelaamisen ja seuraamisen Rännärillä. 90-luvun puolivälissä aloitetun ja 2000-luvulla jatketun uudistustyön tuloksena kentälle rakennettiin uudet, nykyaikaiset tilat niin katsojille, mediaväelle kuin yhteistyökumppaneillekin. Lisäksi kentän pinta päällystettiin nykyaikaisella hiekkatekonurmella. Näissä, suuren työpanoksen vaatineissa toimissa, Heikin aktiivisuus ja yhteistyö niin yrittäjien, kunnan, valtion kuin talkoolaistenkin kanssa oli ensiarvoisen tärkeä. Ilman lankoja käsissään pitävää, tehtävään sitoutunutta henkilöä, tavoitteiden toteutuminen ei olisi onnistunut.

Heikki ei koskaan pelännyt tarttua uusiin haasteisiin. 90-luvun lopulla alkanut, viisitoista vuotta kestänyt aika superpesisjoukkueen managerina piti hänet kiireisenä, jonka aikana hän kantoi vastuuta niin joukkueen rakentamisesta ja pelaajien tausta-asioiden hoitamisesta kuin yritysten kanssa tehtyjen sopimusten solmimisesta sekä ottelutapahtuman kehittämisestä.

Aikaa ja vaivaa sekä puhelin- ja polttoainekuluja säästämättä hän kannatteli joukkueen ja seuran toimintaa, jonka tuloksista saamme nauttia tänäkin päivänä.

Heikin ja seuran työtä arvostettiin valtakunnallisesti myös Pesäpalloliitossa. Siitä osoituksena seurallemme myönnettiin Itä-Länsi- ottelutapahtuma v.2008. Samana vuonna miesten joukkue saavutti kuuden mitaliputkivuoden huipentumana SM-kultaa. Heikki itse muisteli jälkeenpäin tuota vuotta näin:

”Matkalla v.2008 raahelaisessa pesäpallossa tapahtui paljon merkittäviä asioita. Jo ennen matkaa on tapahtunut paljon; suunnittelua, valmistelua, neuvotteluja, ihmisten ja organisaatioiden sitoutumista ym. jne. Pattijoen Urheilijat täytti 80 vuotta. Rännärin pesäpallostadion saatiin siihen vaiheeseen, että istumapaikkoja on 3200, katettuja katsomopaikkoja 850, radiointitila ja 35 henkilön VIP-tila. Ensimmäinen Itä-Länsi järjestettiin Raahessa kesä-heinäkuun vaihteessa. Miesten joukkue voitti 1. Suomen mestaruuden ja uitti ”Poikaa” Sapsojärvessä – mikään muu seura ei ollut sitä siihen mennessä pystynyt tekemään. Kiitän teitä kaikkia, jotka ovat tälle matkalle osallistuneet.”
Osmo Heikki

Heikille myönnettiin pesäpallourastaan useita tunnustuksia; mm. Pesäpalloliiton kultainen ansiomerkki sekä PRO Raahe -mitali henkilökohtaisesti merkittävästä työstä Raahen nuorten ja urheilutyön hyväksi.

Pekka Arffman kirjoitti 6.4.2022 Suomen kautta aikain parhaita joukkueita ja pelaajia käsittelevässä kirjoitussarjassaan Pattijoesta näin: ”Pattijoen tarinassa on monta suurta vaikuttajaa, mutta yhden miehen merkitystä ei voi sivuuttaa. Heikki Tuomikoski oli yksi keskeinen tekijä Pattijoen nousussa suuresta tuntemattomuudesta pesäpallon eliittiseuraksi ja lopulta suomenmestariksi. V. 2008 mestarijoukkue oli Tuomikosken uran monumentti.”

Kun Heikki vetäytyi aktiivisesta vaikuttamisesta pesäpallon parissa syksyllä v.2012 viimeisen mitalin jälkeen, aikaa jäi muille harrastuksille ja toiminnoille. Harrastuksista tärkein oli musiikki. Jo nuorena kuorolaisena aloitettu lauluharrastus sai jatkoa aikuisiällä. Viidessä omakustanteisessa levyssä hän lauloi itselleen rakkaita lauluja, joiden aiheet sivusivat yleensä jollakin tavalla luontoa, joka oli Heikille tärkeä elinpiiri ja rentoutumisympäristö niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Meille jää kaunis muisto Heikistä laulujen muodossa. Myös liikunnalle tuli aikaa, josta hän usein puhui. Jo työikäisenä tehdyt pitkät pyörälenkit jatkuivat myös eläkevuosina hankitun sähköpyörän satulassa. Kettinki pysyi aina kireällä ja maisema vaihtui, kun hän kotoaan Mäntylänkujalta maantielle lähti.

Heikki oli myös aktiivinen blogin kirjoittaja. Aiheena olivat pesäpallon lisäksi mm. tärkeät kalenteripäivät, ilmaston muutokset ja entisen työnantajan menestyminen. Hänellä oli tapana päättää monet blogikirjoitukset sanontaan:” Liikkukaa, harrastakaa kykyjenne, mahdollisuuksienne ja mieltymystenne mukaisesti. Palataan kanavalle!”

Heikin viimeisen blogin teksti oli lyhyt, mutta paljon puhuva: ”Kaunista on. Kunpa osaisimme elää niin, että meistä hyvä muisto jää. Poissa on eilinen, poissa myöskin huominen, ja sydän laulais riemulaulujaan.”
Terv. Osmo Heikki

Heikin muistoa kunnioittaen

Pattijoen Urheilijat ry